Läpi koko moduulin on kulkenut yhteisöllisyyden merkitys yksilön elämässä ja ennaltaehkäisevänä keinona erilaisia ihmiselämän ongelmakohtia vastaan. Ei tule usein edes ajateltua, miten moneen eri yhteisöön itsekin kuuluu tai mikä merkitys noilla yhteisöllä juuri minulle on. Oma asemani ja roolini esimerkiksi töissä ja kotona ovat osittain hyvin erilaisia. Ne molemmat tuovat elämääni tärkeää ja erilaista sisältöä ja omanlaistaan osallisuuden kokemusta.
Outin diasarjat setlementtityöstä toimi hyvänä siltana taas oman
opinnäytetyön pariin. Aivan samoin kuin suomalainen klubitalotoiminta, joka on
jatkumoa setlementin toimintaan maailmalla ja jota omassa opinnäytetyössä tutkimme,
myös setlementti kokoaa yhteen eri yhteiskuntaluokista ihmisiä. Heitä yhdistää
jokin, esimerkiksi mielenterveyden ongelmat tai vain sama naapurusto. Tiiviissä
yhteisössä yhteistä hyvinvointia rakennetaan ihan eri tavalla kuin nykyisessä,
yksilöön keskittyvässä kulttuurissa. Setlementin toiminta perustuu vertaistuen
voimaan ja perusajatuksena onkin, että "ainoastaan elettyä voi
ymmärtää ja tulkita toisille". Omassa tutkimuksessamme yhteisöllisyys toi
suurta merkitystä Klubitalon jäsenten arkeen ja oli jopa syy nousta aamulla
sängystä. Yksi tutkimukseemme vastanneista kertoi oman
mielenterveyskuntoutumisensa alkaneen juuri klubitalotoimintaan osallistumisen
myötä.
Lukumateriaalina oli kiinnostava teksti Jane Addamsista, joka teki uraauurtavaa työtä setlementtiliikkeen eteen ja sai aikaiseksi Yhdysvaltojen ensimmäisiä sosiaalikeskuksia. Hän oli todella sisäistänyt yhteisöllisyyden voiman köyhien ihmisten elämässä ja teki suurenmoista työtä osallistaakseen heikompiosaisia omassa elämässään. Addams näki sosiaaliset ongelmat yhteiskunnan rakanteisiin liittyvinä ja halusi siksi saada aikaan muutosta sen ajan politiikkaan ja kulttuuriin. Addamsin ajamaa yhteisöllistä sosiaalityötä kuvaa sen käytännöllisyys. Addams ei keskittynyt teorian hiomiseen vaan panosti konkreettiseen toiminnan toteuttamiseen.
Paulo Freire on Jane Addamsin lisäksi hyvin innostava persoona ja teki hänkin työtä osallistamisen ja sosiokulttuurisen innostamisen puolesta pitkään. Ja niin kuin hänen haastattelussakin ilmeni, uteliaisuus on avain moneen asiaan, myös sosiaalityössä. Kun emme tiedä tai ymmärrä, uteliaalla asenteella voimme luoda ymmärrystä ja lisätä tietoa. Kangistumme helposti totuttuihin kaavoihin, mutta kuinka tärkeää onkaan pitää mieli avoimena uusiin keinoihin toteuttaa hyvää ja laadukasta sosiaalityötä. Oman tämän alan työkokemukseni kautta olen nähnyt niin innostuvaa, ns. laatikon ulkopuolelta katsottavaa työotetta kuin lannistavaa, muutosvastaista asennetta. Jälkimmäinen on työntekijälle työläs, koska uskallus pitää kiinni uusista ideoista, ehdottaa niitä ja pitää yllä myönteistä ilmapiiriä, on haastavaa. Kun muut, tai vaikka vain yksi, haraa vastaan, lannistaa se helposti itseäkin. Toivon kuitenkin, etten itse tyytyisi nykyiseen, vaan säilyttäisin halun oppia uutta.
Lähteet:
Roivanen, I. & Puurunen, P. (n.d.). Jane Addams, setlementtityön ja
kansalaiskeskeisen sosiaalityön uranuurtaja Teoksessa Ruuskanen,
P. T., Savolainen, K. & Suonio, M. (2011) Toivo sosiaalisessa -
Toivoa luova toimintakulttuuri sosiaalityössä. Kuopio: UNIpress.
Välimaa, O. (2019). Yhteisö, tuki - kontrolli, toiseus: uranuurtajina
Paulo Freire, Jane Addams. Luentomateriaali. Hämeenlinna: HAMK.
